sunnuntai 20. maaliskuuta 2016

Bioshock Infinite, pelattu läpi


Moni oli minulle suositellut Bioshock pelejä ja muutaman videon katsoin noista peleistä, oli myös alennuksessa koko paketti, mutta en nähnyt tarpeelliseksi siltikään ostaa noita pelejä. Yritän aina ajatella, että en tarvitse nyt uusia pelejä, mutta jos mahdollisuus päästä jotakin peliä pelaamaan tulee niin kyllä silloin ehdottomasti kokeilen. Nyt siis sain mahdollisuuden kokeilla Bioshock Infinite peliä. Poikaystäväni pelasi itse sen vasta ja kehui peliä hurjasti ja sanoi, että haluaa minunkin kokeilevan peliä. Sain sitten hänen steamillaan kokeilla peliä tuossa eräs lauantai. Hän vähän kertoi pelistä minulle ja valaisi hieman joitakin kohtia tarinassa, jotta pääsin hyvin tarinaan sisään.


Peli oli aivan äärettömän kauniin näköinen ja napsin koko pelin ajan kuvia ihan innoissani ja tutkin jokaisen kolon tarkkaan. Peli oli ehdottomasti yksi kauneimmista peleistä mitä olen tähän mennessä pelannut. Kaikki ne värit, kontrastit ja yksityiskohdat ahhh jotain niin upeaa! Vaikka peli ei ole mikään uusin niin kyllä se silti oli aivan äärettömän kaunis ja näytti hyvältä ja voitti minun sydämestäni paikan ja voitti tittelin "yksi upeimmista peleistä". Voisin hokea 1000 sanan verran tämän pelin kauneutta sillä silmät pyöreinä innostuksesta seikkailin peliä eteenpäin ja olihan se nyt herranen aika ihan mieletön!

Pelin tarina oli todella mielenkiintoinen ja samalla erittäin hämmentävä. Jos poikaystäväni ei olisi minulle vähän selittänyt noita tapahtumia samalla kun pelasin, olisin ollut täysin hukassa. Jotkut kohdat menivät täysin ohi ymärryksen, kuin tuulen puhallus korvieni lävitse ja piti vähän kysellä, että mitähän ihmettä tuossa juuri nyt tapahtui tai tarkoitettiin. Peli ei kokonaan ollut suurta hämmästelyä ja ihmetystä vaan lähinnä pelin loppu. Kun pääsi pelin täysin loppusuoralle tuli paljon ihmetystä ja suu ammollaan ruutua tuijottaen mietin, että JOS minulle ei oltaisi selitetty jo hieman tätä, kuinkahan kujalla olisin silloin, kun jo nyt ihmetyttää! En tiedä auttaisiko toinen pelaamiskerta tähän ihmetykseen vai huomaisinko silloin edes mitään sellaista uutta, mitä jo en ekalla kerralla huomannut tai mitä minulle ei jo selitetty. Tuntuu siltä että pelin tarkoituksena onkin jättää pelaaja todella hämmentyneeksi ja miettimään, että kuka tällaisia pelejä oikein keksii ja mitä ihmettä tässä nyt pitäisi ajatella!


Pelin pääosassa oleva hahmonen Elizabeth, jota pelissä lähdetään pelastamaan kultaisesta tornista tuli mukaan kuvioihin tovin päästä (kunhan ensin olin päässyt tutkimaan ja ihastelemaan pelin maisemia) ja voi että... Elizabeth oli aivan mielettömän ihana! Niin suloinen isone silmineen ja jotenkin niin SÖPÖ! Ilmeet ja eleet jotenkin tekivät hänestä niin hellyyttävän ja itse ainakin kiinnyin häneen todella kovin, että ihan oikeasti teki mieli pitää hänet turvassa ja auttaa! Yksi ehdottomasti mahtavimmista pelihahmoista mitä itse olen tähän mennessä nähnyt ja hänestä tulikin napsittua mielettömästi kuvia. Hän vaan on niin kaunis ja hellyyttävä tapaus, että ihan ikävä tuli kun peli loppui.

Peliä pelasin silloin lauantaina useamman tunnin, sunnuntaina myös tuli pelattua muutamia tunteja, kunnes piti mennä nukkumaan, koska työt... Pääsin kuitenkin sitten muutaman päivän päästä pelaamaan pelin loppuun ja yhteensä aikaa peliin kului varmaan sellaiset reilu 10 tuntia. Toki juoksemalla tuon pelin pääsisi varmasti ties kuinka nopeasti, mutta itse en pelannut ollenkaan hätäillen. Pelasin normaalilla vaikeustasolla, joten varmasti vaikea vaikeustaso olisi vienyt minulta muutamia tunteja vielä lisää, mutta koin tämän normaalin tason olevan ihan hyvä minulle. Toki useammat viholliset menivät aika popsimalla, mutta kyllä pari vähän vaikeampaa taisteluakin oli. Kyllä varmasti vaikeampaa tasoa tulee kokeiltua, jos sattuu että joskus pelaisin tämän pelin vielä uudelleen. Mutta kuitenkin sellainen plus miinus 10h on tämän pelin pituus ja se ei ole juuri mitään!!! Tätä olisin jaksanut vielä pelata toisetkin 10 tuntia, jos tarinaa olisi saatu vielä venytettyä siihen saakka.


Pelissä oli paljon taikoja/kykyjä joita sai itselleen juomalla erikoisia litkuja. Näitä oli melko paljon ja varmasti jokaiselle löytyy pelissä ne omat lempparit. Jokaista vihollistyyppiäkin vastaan löytyi joku paras taika, mitä käyttämällä viholliset oli helpompi pistää lihoiksi. Omat ehdottomat lempparini olivat Possession: jonka avulla saatiin vihollinen omaan hallintaan. Isoimmat viholliset riehuivat hetken pelaajan omalla puolella, kunnes taika poistui ja tästä tuli taas vihollinen, mutta pienemmän ns. normaalit viholliset tekivät itsemurhan taian rauettua. Tällä sai myös hallintaansa vihollisten turretteja, jotka olivat todella paljon avuksi, jos vihollisia oli mieletön kasa! Toinen paljon käyttämäni taika oli Devil's Kiss, jonka avulla pystyi heittelemään pommeja ja tekemään tulipommiansoja ja näiden räjähtävien pallukoiden avulla sai välillä aikaan erittäin suurta tuhoa ja monta vihollista pois alta luoden suurehkon posahduksen! Nämä taiat olivat niitä mitkä sai (tai ainakin itse sain) pelin suhteellisen alussa, joten myös senkin vuoksi näitä tuli käytettyä paljon enemmän kuin muita. Kolmas melko paljon käytetty taika itselläni oli Murder of Crows, joka heitti vihollisen päälle parven korppeja, jotka sitten häiriköivät vihollisia nokkimalla heitä, jolloin pääsi itse napsimaan viholliset hengiltä helpommin. Taikoja oli myös muutamia muitakin, joita tuli satunnaisesti ja suht harvasti käytettyä vihollisia vastaan, mm. vihollisia päin tehtävä puskeminen, sähköisku, ilmaan nostaminen jne.

Kaikkia taikoja pystyi myös rahalla kehittämään ostomasiinoissa ja jokainen päivitys maksoi eri verran ja niistä sai aina mukavia pieniä kivoja parannuksia! Näitä tuli otettua lähinnä vain niihin, mitä itse enimmäkseen käytin, sillä olin välillä vähän liiankin pihi rahojeni kanssa. Pelissä siis huomasi hyvin helposti taas innostukseni hurjaan loottaamiseen ja kyllä jokainen mahdollinen laatikko ja lipasto piti käydä läpi! Rahaa kertyi reippaasti ja pelin loputtua rahaakin oli sen verran, että niillä olisi voinut shoppailla jo vaikka mitä! Ei kyllä siltikään jäänyt sellaista fiilistä, että "olisi pitänyt ostaa sittenkin tuo tai tämä", sillä minulla oli kaikki tarpeellinen ja taiatkin olivat ihan hyvin päivitettynä.


Pelissä oli myös muutamia erilaisia aseita käytettävissä, joita löysi pöydiltä, laatikoista ja muualta. Itse käytin pistoolia ja carbinea oikeastaan koko pelin ajan. Välillä kovien taistelujen aikana saatoin napata hetkeksi jonkun muun aseen käyttööni, jos panokset olivat carbinesta loppuneet kesken ja ei kerennyt siinä mähinöidessä etsiä lisää. Välillä olisi tehnyt mieli nappasta joku muu ase käyttöön, mutta en sitten nössönä uskaltanut kun pelkäsin, että katuisin asevalintaani ja en löytäisi enää uutta carbinea! Kunnon snaipperi oli kyllä myös erittäin oiva ase, jonka olisin voinut ehkä pistoolin tilalle ottaa. Tai sitten haulikkokin olisi voinut toimia toisena aseena. Kuitenkin, aseita oli muutamia erilaisia mahdollisuus käyttää ja rahalla sai näihinkin kaikkia päivityksiä ostettua.

Kuvia tuli napsittua sellanen noin 150 kappaletta, joista toki muutamia epäonnistuneitakin joukossa, mutta kyllä suurinosa oli onnistuneita ja upeita ja ja ja vaaau, joten tähän tekstiin oli nyt hyvin vaikeaa valita hyvät kuvat! Mietin jo, että voisin valita tähän sellaisia lemppareita ja tehdä jossakin vaiheessa uutta postausta pelistä, jossa vielä lisää kuvia. Sellainen enemmänkin kuvapostaus, kuin tekstipostaus. Se kun rakastaa valokuvata niin paljon ja vastaan tulee joku näinkin kaunis peli, niin ei voi odottaa muuta kuin sitä, että pelistä tulee otettua kuvia joka toinen minuutti.


Ehdottomat lempparikuvat mitä pelissä otin, ovat nämä kaksi kuvaa! Molemmissa tunnelma ihan mieletön ja näitä kuvia vähän kieltämättä mallailinkin pyörimällä kyykyssä ja edes takaisin Elizabethin naaman edessä, jotta löysin täydellisen kuvakulman. Pelejä pelatessa tämä pieni innostukseni valokuvaamista kohtaan tulee joskus ihan vähän esille.

Oletteko te pelanneet tätä peliä saatika aiempia Bioshock pelejä? Mitäs itse tykkäätte?


6 kommenttia:

  1. Kiva postaus. Mulla on Bioshock infinite, mutta en oo muuta kun ehtiny alottaa sen ja sit se vähän jäi. Pelissä on kyllä mahtavat maisemat ja vaikuttaa ihan hauskalta. Kunhan saan taas aikaseksi joskus alottaa uudelleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Suosittelen todella lämpimästi pelaamaan tämän! Siinä hämmästyy ja kummastuu ja pientä ihmistä hämmennetään, mutta piru vie on kaunis peli ja tykkäsin tosissaan! Se noin 10h menee kivasti vaikka viikonlopussa. ;)

      Poista
    2. No hyvä tietää ettei oo sen pidempi peli :D Tosin jos on hyvä niin 10 tuntia on liian vähän.

      Poista
    3. Kyllä sen vähän päälle 10h saa myös kulutettua peliin jos oikein hitaasti seikkailee pelissä, mutta aika lailla se on sen plus miinus 10h. Pidempääkin peliä olisin mielelläni pelannut, mutta en sitten tiedä olisiko pidemmän päälle mietittynä pelin juoni sitten vähän lässähtänyt jos siihen olisi lisätty pari tuntia enemmän seikkailua. Sitä ei tiedä. :D Mutta kannattaa ehdottomasti pelata! :)

      Poista
  2. Tähän asti olen päässyt kun alusta alotin sun postauksia lukemaan, ja pakko kommentoida et upeita kuvia! Infinite on ehdottomasti yks suosikkipelejäni, ja ensimmäinen (ja tähän asti muistaakseni ainoa) peli jonka oon ennakkotilannut, enkä katunut hetkeäkään! Sen maailmassa oli vaan jotain niin mukaansatempaavaa ja mystistä... Kannattaa kyl aiemmatkin Bioshockit pelailla jos et oo viel ehtiny :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ei tämä kommentti oli mennyt minulta täysin ohi ja kun satuin katsomaan hyväksyntää odottavia kommentteja niin näin tämän! Kiitos viestistäsi! :) Ehdottomasti kyllä yksi hienoimmista peleistä mitä olen kokenut ja rakastin niin paljon napsia kuvia tässä. <3 Kyllä tarkoituksena on jossakin välissä hommata nuo aikaisemmat Bioshockit ja kokeilla nekin! :)

      Poista

Raapusta jotakin kommenttia.