perjantai 16. syyskuuta 2016

Portal 2, pelattu läpi

Kirjoittelinkin juuri juttua ensimmäisen Portal pelin fiiliksistäni, jotka pääset lueskelemaan täältä. Aloitin melko nopeasti heti pelaamaan Portal 2:sta, kun olin päässyt jo tähän pelisarjaan kiinni ja innostuin ideasta. Tämä neljä vuotta edeltäjäänsä uudempi peli oli aivan toista luokkaa!

Jo heti peliin päästyäni huomasin grafiikkojen ja ulkoasun olevan todella hienoja! Tykkäsin todella paljon kun pelissä oli jo ensimmäisestä osasta tuttua harmautta kera vihreiden kasvien. Tällainen ulkoasu, missä luonto on ottanut vallan ihmisten rakennelmista ja huomaa kuinka vuodet ovat vierineet ja aika tehnyt muutoksiaan, niin kaunista. Jos ei niitä kaikkia roikkuvia kasveja ja ruohotupsuja olisi peliin laitettu, ei ulkoasu olisi ollut lähellekään niin miellyttävän ja siistin näköinen. Tässä myös huomasi kuinka ollaan taas menty vuosissa eteenpäin grafiikkojen suhteen, kun vertaa edelliseen pelisarjan peliin. Tykkäsin kyllä myös ensimmäisen osan ulkonäöstä, mutta kyllä tässä oli enemmän viehätystä (ihme jos ei olisi ollut).




Peli lähti käyntiin tutuissa tunnelmissa ja heti alkuun saimme kaveriksemme hyvin puheliaan ja vitsikkään tekoälypalleron Wheatleyn. Hänen avustuksellaan lähdimme seikkailemaan läpi hallien ja käytävien, etsien pakoreittiä pois tuosta koko laitoksesta! Ensimmäisestä osasta tuttu GLaDOS kuitenkin "herää henkiin" ja pääsemme taas kokemaan aivonystyröitä vaativia tehtäviä ja pulmia. Tarina on minusta mukava ja jännittävä, josta en uskalla sen enempää kertoakaan jos sattuu ettei joku ole tarinaa vielä itse kokenut. Tässä kuitenkin tulee mukavia pieniä yllätyksiä, jotka on paljon parempi kokea täysin tietämättömänä kaikesta tulevasta.

Pelissä on tuttuun tapaan taas vitsailua ja paljon höpinöitä tekoälyjen toimesta, päähahmona toimiva neiti Chell kuitenkin pysyttelee edelleen hiljaa, mutta tämä ei ole missään vaiheessa ollut ongelmana. Hoidin itse päässäni kaikki vastaukset kysymyksiin, joten mukana keskusteluissa oltiin!




Tehtävät joita pelissä tuli vastaan oli toinen toistaan omituisempia ja vaikeita! Ensimmäiseen Portal peliin kun vertaa niin kyllä tässä pelissä sai aivojaan käyttää vähän enemmän. Monta erittäin nopeasti oivallettavaakin tehtävää tuli vastaan ja näistä sai niin suurta intoa ja puhtia taas jatkaa pelin etenemistä. Pari astetta vaikeampaa kohtaa tuli myös vastaan, jotka tuntuivat niin ylitsepääsemättömän hankalilta, että meinasi ihan hermotkin jo lähteä kävelemään. Kuitenkin ratkaisun tullessa eteen, mietin vain mielessäni "kyllä tämä olisi pitänyt heti jo tajuta". Myös tuli pohdittua osaa tehtävistä aivan liian vaikeasti ja ihmettelyiltä ei voitu välttyä... Tokaisin jopa parissa kohtaa "ei tätä varmaan edes voi näin ratkaista", kunnes sitten kokeilin sitä ensimmäisenä mieleeni tullutta vaihtoehtoa ja KAPPAS sehän onnistui. Niissä tilanteissa vain upotin kasvoni käsiini ja mietin, miksi ihmeessä peli tekee minulle näin, sehän suorastaan nauraa päin naamaa näissä tilanteissa. Pelin tehtävien kehittäjä on suunnitellut osan tehtävistä niin, että hän on keksinyt ratkaisuksi jonkun niin itsestäänselvän asian, mikä tulee jokaiselle mieleen jo heti ensimmäisenä, mutta pelaaja silti kuvittelee ettei se vaihtoehto voi edes onnistua saatika olla mahdollinen, jonka takia lähtee kokeilemaan kaikkea täysin muuta! En tiedä... Ovelaa, hyvin ovelaa.

Vaikka herneet meni nenään parissa tehtävässä, pienen hengähdyksen jälkeen oli taas mukava jatkaa etenemistä. Kokonaisuudessaan kuitenkin peli oli todella mukava kokemus eikä siitä jäänyt sellaista oloa, ettenkö enää koskaan pelaisi tällaisia pelejä. Pidän omalla tavallani kuitenkin todella paljon peleistä missä pitää käyttää aivojaan ja oivaltaa asioita, sillä koen olevani niissä (joskus ainakin) hyvä ja kun niitä ratkaisee nopeasti niin se tunne on vaan niin mahtava. Tulee heti fiilis, että olisi keksinyt uudelleen polkupyörän ja kaikki taputtavat olalle "hei vau, ihan mahtavaa aivotyöskentelyä!". Monesti kuitenkin pelit tekevät temppunsa ja tuo tunne saadaan vähän lytättyä, ettei pelaajalla ihan nousisi menestyminen hattuun.



Oli mukavaa, että pelissä oli paljon enemmän tarinaa ja muutakin seikkailua, kun vain halleissa tehtäviä pulmia. Peliin saatiin näin sopivasti lisää kestoa ja hieman avattua vielä enemmän pelin ideaa. Kyllä minulle silti jäi jotain pieniä aukkoja ymmärrykseen, mutta eipä se ole ennenkään haitannut pelejä pelatessa. Tykkäsin pelin tyylistä jossa oli sekaisin ongelmien ratkaisemista ja seikkailua, viihdyttävää. Peli tuli kahlattua läpi parin päivän aikana ja yhteensä aikaa sain tähän kulutettua arviolta noin 8 tuntia. En pysty tarkastamaan sitä, sillä pelasin poikaystäväni tunnuksillä tämän läpi. Mietin kyllä hommaavani tämän jostakin hyvästä alennuksesta, sillä myös co-op kiinnostaisi! Olen nähnytkin co-op pelailusta videota ja näyttänyt hauskalta!

Kokonaisuudessaan peli oli todella hauska, mielenkiintoinen, jännittävä, tarpeeksi haasteellinen, sopivan pituinen, ulkonäöltään miellyttävä, ihanan ärsyttävä ja ehdottomasti suositeltava kokemus. Jos on joku, joka ei ole pelannut Portal pelejä niin ota ihmeessä asiaksesi pelata nämä molemmat pelit läpi, et tule pettymään. Vaikka ongelmat ratkeaisivat sinulla normaalisti tällaisissa peleissä alta aikayksikön niin kyllä tämä kannattaa silti pelata läpi, koska jokainen pelaaja tarvitsee tämän kaltaisen kokemuksen omalle listalleen.

Oletteko te pelanneet Portal pelit ja mitä olette itse tykänneet? Oliko aivopähkinät helppoa kauraa?



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Raapusta jotakin kommenttia.