sunnuntai 17. huhtikuuta 2016

Kokeilussa Dark Souls 3



Luotto omia sanojani kohtaan alkaa olemaan jo hieman vaakalaudalla. Olen aina kuullut sanottavan, että Dark Souls on suhteellisen hankala peli, jotkut jopa tituleeranneet vaikeimmaksi peliksi ikinä ja jotkut kutsuvat haasteelliseksi. Näiden perusteella jo olin päättänyt, etten ikinä koskaan milloinkaan koskisi tuon pelisarjan peleihin, enkä edes kiinnostuisi katsomaan mitään videoitakaan, koska enhän peliä koskaan pelaisikaan. Yksi peli monien joukossa, josta en välitä tai jaksaisi edes innostua.

Nyt kuitenkin kun Dark Souls 3 ilmestyi niin tuosta pelistä olen saanut paljon kuulla hypetystä niin netissä kuin ystäviltä kuin poikaystävältänikin, joten elämääni väkisin tunkeutui Dark Souls juttuja. Tiesin siis millainen peli oli tulossa ja mitä porukka tältä odotti ja janosi, luin arvostelujakin ja näin videoita. Pelihän näytti ja kuulosti todella hienolta, mutta ei sellaiselta minun peliltäni. Olin jo päättänyt, ettei omat hermoni kestäisi tuota peliä eikä mielenkiintoni pysyisi mukana tämän pelin menossa, sillä en ole mikään kärsivällisin ihminen.

Peli sitten ilmestyi ja sain kuulla paljon fiilistelyjä sen mahtavuudesta ja parhaudesta. Sain myös kuulla kuinka joku oli jotakin bossia vastaan taistellut todella, siis todella kauan ja tällainen vahvisti mielipidettäni "tätä peliä en koskaan tule pelaamaan" kunnes... Minut istutettiin tuolille, tungettiin ohjain käteen ja sanottiin "saat nyt kokeilla Dark Souls 3:sta". Pienesti kirosin mielessäni, että justiinsa olin kieltänyt tämän pelin mielessäni ja tässä sitä nyt ollaan. Kuitenkin uteliaisuus oli suuri ja pientä mielenkiintoakin löytyi peliä kohtaan, koska se oikeasti näytti todella hienolta. Joten ei muuta kuin hahmoa luomaan, miekka kauniisiin kätösiin ja kohti tuntematonta!




Pelasin peliä lauantaina itse arviolta kolmen tunnin ajan. Näin pari erilaista paikkaa pelissä, pääsin tutustumaan erilaisiin söpöihin vihollisiin, sain kokea kuolemisen riemun ja kaikkea muuta mukavaa mitä peli minulle alkuvaiheessa halusi antaa. Ensimmäinen bossi oli minulle jo tuttu ulkonäöllisesti, sillä olin hänet tavannut eräässä videossa jota olimme katselleet muutama viikko aiemmin. En edes odottanut pääseväni sitä taistelua ensimmäisellä yrityksellä läpi. En todellakaan odottanut pääseväni sitä kolmannella saatika neljännelläkään kerralla läpi! En edes kyllästynyt kuolemiseen, sillä tiesin tasan tarkkaan itse tehneeni virheitä taistelussa, huomasin kuinka aloin välillä liian ahneeksi ja välillä tuli typeriä liikkeitä ja välillä unohtui se kilpikin nostaa suojaksi. En siis voinut syyttää kuin itseäni kuolemistani. Pääsin tämän bossin läpi sitten kuudennella yrityksellä ja olin todella yllättynyt! Vaivuin johonkin super keskittymisen ihmeelliseen "koomaan" ja tuon taistelun jälkeen tunsin niin suurta voittaja fiilistä, että huhhuh! Luulin jo alkuun, että ensimmäisen bossin kohdatessani tungen ohjaimen poikaystäväni käteen ja pyydän häntä pelaamaan, mutta ei kyllä käynyt edes mielessä. Sainkin hurjasti kannustusta taistelussa ja kehuja hienoista liikkeistä, joten nämäkin tsemppasivat suuresti jatkamaan!

Pelin aivan alkupuolella oli pelottava ja uhmakas kristallilisko, jonka lähdin sitten haastamaan ensimmäisen bossin jälkeen, koska fiilikseni oli niin voitokas! Ensin kuolin huolimattomuuteni vuoksi, mutta jo toisella yrityksellä kukistin tuon söpöläisen taidokkaasti. En ollut ahne, liikuin järkevästi ja tunnustelin vihollisen liikkeitä ennen kuin tein oman siirtoni. Hyvinhän se meni ja tästä sainkin taas kehuja! Naamaltani paistoi varmasti niin suuri ylpeys ja onnellisuus, mitä ei ihan moni peli tuokaan tullessaan.







Kun olin itse pelaillut sen arviolta kolmen tunnin verran, annoin ohjaimen suosiolla toisiin käsiin ja jäin itse seuraamaan peliä. Olisin varmasti jaksanutkin pelata vielä lisää, mutta olin jännityksestä ja ohjaimen puristamisesta niin uupunut, että päätin jäädä itse taustalle seuraamaan. Oli oikeasti tosi kiva katsoa vierestä ja jännittää mitä on tulossa ja kuinka selviydyimme hahmollamme eteenpäin läpi pelottavien vihollisten. Pystyin itse keskittymään enemmän pelin ulkonäköönkin siinä seuratessa vierestä ja voi mahdoton sentään! Peli on oikeasti ihan äärettömän hieno! Vaikka rakastankin värejä todella paljon ja jokainen värikäs peli saa sydämeni sykkimään, niin kyllä tämä Dark Soulsin synkkä tunnelma ja pienet värin pilkahdukset, auringon säteet ja karmaisevat viholliset saivat minut nyt mukaansa täysin. Erittäin hienon näköisiä maisemia ja yksityiskohtia ja vautsi, pisteet siitä!

Peliä en itse aio kuitenkaan ostaa, vaikka peli vaikuttikin lopulta todella mielenkiintoiselta ja hienolta. Peliä voin pelata eteenpäin niin, että vieressäni istutaan se koko aika ja kerrotaan mitä pitää tehdä jos oma kärsivällisyyteni alkaa hiipumaan. Tarvitsen sen tuen ja turvan jokaiselle hetkelle pelatessani tätä. Joten jätetään peli sinne kauppaan ja jatketaan tämän kokeilua taas ehkä joskus toiste. Silti jos pitkää pinnaa ja rohkeutta löytyy niin ehdottomasti suosittelen peliä sellaisille, koska onhan tämä nyt ainakin kokeilemisen arvoinen peli! Yllätin itseni ja yllätin varmasti sivusta katsovan silmäparinkin, joten eiköhän tästä ole hyvä jatkaa.



Erittäin ahdistavia hetkiä peli loi paljon koko pelaamiseni ajan ja koko vierestä katselemani pelailun aikana. Seurasin pelin etenemistä varmaan viitisen tuntia, joten siinä jo kerettiin vaikka ja mitä näkemäänkin. Jotkut viholliset olivat kyllä äärettömän vaikeita ja mietin vain, kuinka itse olisin itkenyt niitä vastaan pelatessa. Yksi toisen pelaajan hyökkäyskin tuli todistettua ja onhan tuo peli kyllä aika moinen tapaus. Paljon yllätyksiä ja keskisormen näyttämistä ties milloinkin ja hyvin paljon arvaamattomia tilanteita. Tämähän se onkin juuri sitä Darks Soulsia, mitä kaikki tämän pelin innokkaat fanit rakastavatkin. Itse en ole aiemmin moista peliä kokenutkaan, sillä en ole koskaan aikaisempia tämän sarjan pelejä pelannut. Eihän sitä tiedä, vaikka joskus tulevaisuudessa olisin jo kehittynyt siihen pisteeseen, että ostaisin jonkun tulevan Dark Souls pelin ja pelaisin sitä innosta soikeana. En enää viitsi tuomita mitään pelejä ennalta, sillä tässä tämä taas nähtiin, että kokeilin ja tykkäsin.

PS: Kuoleminen erittäin pahaan paikkaan on kamalinta ikinä! Se kun lähdet itkuisin silmin pelastamaan isoa kasaa sieluja jostakin äärettömän kamalasta paikasta niin siinä tulee nopeasti äitiä ikävä. Varovaisuus kunniaan!

Oletteko te jo tätä pelanneet saatika hommaamassa? Oletteko aiempia Dark Souls pelejä pelanneet?


4 kommenttia:

  1. En ole pelannut Dark Soulseja, mutta kakkosen olen katsellut vierestä käytännössä kokonaan, kun mies sitä pelaili. Luultavasti tulen kolmosenkin jossain vaiheessa näkemään.

    Ei ole ihan munkaan juttuni tämäntyyppiset pelit, joten jätän niiden pelaamisen suosiolla muille. Vierestä voin katsella, mutta sekin on enemmän sellaista, että puuhailen samalla jotain omaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä itse ainakin aion ihan mielenkiinnosta seurailla tämän pelin pelaamista ja uskoisin kokeilevani vielä jossakin vaiheessa lisää. :) Mutta kokonaisuudessaan liian haastavaa minulle, mutta silti hauska kokeilu!

      Poista
  2. Kuten moni varmasti jo tietää, niin olen viime aikoina pelaillut sitä ensimmäistä Dark Soulsia. Uusimpaan en halua suoraan hypätä ihan siitä syystä, että haluan pelata nuo pelit järjestyksessä eli saattaa kestää pieni ikuisuus, että pääsen tuon kolmosen pariin :D

    Dark Soulsien ja Bloodbornen (jota olen myös hieman alusta pelannut) hienous on juuri se, että vaikka käytännössä jokainen kohta niissä onkin aluksi murskaavan haastava, niin sitten kun alat hallitsemaan sen ja päihität vastuksen niin ai ai sitä tyydytystä jonka siitä saat :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei tuo kuuleman mukaan ainakaan ole sellainen, että olisi pakko olla pelattuna aiemmat Soulssit, mutta monet inside läpät ja sivu jutut voi mennä pahasti ohi jos ei ole aiempia pelannut. Minähän en näistä sitten tajuakaan, koska en tosissaan ole edes eurannut niitä edeltäviä. :D

      Mutta kyllä, se tunne on vaan loistava kun saa päihitettyä sen vaikean vihollisen vihdoinkin!! :)

      Poista

Raapusta jotakin kommenttia.